Hyppy jouluisiin tunnelmiin

Viime viikonloppuna kävin äitini ja tyttäreni kanssa Verlan joulutapahtumassa.  Tehdas on näköjään edelleen telineiden ympäröimä.   Tuollaisen rakennuksen entisöinti on varmaan haastavaa.  

Katsokaapa mikä sieltä loistaa!!  Aurinko! Olipa hieno päivä, vaikka vesisadetta taisi olla luvassa. 

Osa myyntipöydistä oli tehtaan sisällä, osa muissa alueen rakennuksissa tai pihalla.  Osuimme kerrankin paikalle ajoissa, jolloin ei suurta ruuhkaa ollut vielä ehtinyt syntyä. Lähteissä oli sitten autoja joka puolella ihan valtavasti. 

Minun ostokseni olivat maltilliset.  Lähdin kuitenkin liikenteeseen toivoen näkeväni henkilön, joka tekee näitä hiuskiinnikkeitä.  Yhdellä oli kaikenlaista käsityötä ja muutama hiusdonitsikin. Minulla oli yksi tällainen päässäni ja kysyin, onko näitä.. löytyihän niitä sieltä kassista! Mahtavaa! Tykkään näistä tosi paljon. Minulla on näitä eri väreissä.  Hiukseni eivät ole kovin pitkät ja ovat vähän liukkaatkin. Nämä karvanapsukkaat (keksaisin juuri näille ihan oman nimen 😀) pysyvät hyvin. Yksi hajosi kerran päähäni, kun löin pään auton kattoon,  pomppasin niin vauhdilla ulos. 

Tuo musta on erityisen hyvä löytö, koska se käy nyt mustien soittokamppeideni kanssa. 

Lisäys: löysinkin äsken näiden tekijän. Hänellä näyttää olevan verkkokauppa, joten linkitän sen tähän

HeiniCrafts

Samalla reisulla kävimme mökillä katsomassa, onko kaikki hyvin.  Syksy on niin surullista, kun kaikki värit katoavat ja ilmasta katoaa lämpö. 

Keinujat olivat harvalukuisia.

Tervaleppä on vihdoinkin tiputtanut lehtensä. Se piti niitä paljon pitempään, kuin muut puut. 

Vesi on matalalla.  Viime vuonna joulukuun alussa olimme äidin kanssa mökillä viettämässä pikkujouluja. Lämmitimme myös saunan. Oli tunnelmallista.  Kävin itsellenikin yllätykseksi vielä uimassa. Pari päivää sen jälkeen tulivat jäät.  Vettä oli vaikea saada saunaan, kun pumppu oli jo talveksi otettu pois ja vesi oli niin matalalla.  Piti kiertää kauemmas, että pääsi koukkaamaan ämpäriin vettä. 

Minulla taitaa olla nyt ihan tosissaan joku maanistuotannollinen neuloosi.  Jotain muutakin pitäisi kai kotona tehdä, kuin neuloa?   On kuitenkin niin MUKAVA neuloa, että vähän väliä löytää itsensä heiluttelemasta puikkoja. Edellisen valmistuttua pitää olla jo selvillä, mihin tarttuu seuraavaksi.  Eihän tässä ole mitään järkeä, mutta missä sitä sitten olisi, kysyn vaan??    Vein jo aiemmin muuutamia sukkapareja ikäihmisten päivätoimintaan bingovoitoiksi. Lahjuksiakin olen jaellut.  Ehkä pitää taas jossain vaiheessa viedä johonkin keräykseen.  Kauneimmista malleista en raaski luopua, vaan hipelöin niitä välillä laatikostani 😂

Neulominen on minulle tärkeä reuntoutumismuoto ja keino toteuttaa luovuutta (vaikka neulonkin usein muiden suunnittelemia malleja).  Silloin, kun ei ehdi neuloa, tulee ihan hankala olo. 

Päivän pähkinä: Aiotko poistaa maskin, vai vetäistä elämäsi biisin?

Latinotanssisukat

Cha-cha tai kolminkertaisesti cha-cha-chá on kuubalaista alkuperää olevaa rytmikästä ja energistä latinotanssia, jolle on tyypillistä vahva 4 -jakoisiin iskuihin pohjautuva rytmikulku. Tanssin kehitti 1950 -luvulla kuubalainen säveltäjä ja viulisti Enrique Jorrí, ja nykyisin sitä tanssitaan eri puolilla maailmaa sekä harrastuksena kuin kilpalajinakin. Suomessa cha-cha on myös suosittu lavatanssi. (pedanet) 

Tunnetussa tanssiohjelmassa tätäkin tanssia tanssittiin jo viime vuonna, jolloin Sam oli asiaa tarkkailemassa. 

Tuomaristo oli Samin mielestä aika tiukkaa... lopullinen arviointivalta näyttää olevan viimeisellä tuomarilla...

Hei, eikös tämä ole joku teeveestä tuttu?? 

Tanssija tarvitsee tietysti sukat aiheen mukaan.  Kuvassa värisävy on aivan metsässä, koska sehän on tietenkin KÄÄRIJÄNvihreä! 

Minulla oli 2 kerää tuota mainitun väristä lankaa, 7 veljestä merkkisenä.  Näihin sukkiin kului169g kolmen puolen puikoilla.  Silmukkamäärät ja mallin  "tulostin" omasta päästäni, vaikka myönnän katselleeni, millaisia muita Käärijä -aiheisia sukkia on olemassa. Olisin halunnut näihin jonkun erityisen kuvion tai kuvan, mutta langan paksuus ei tietenkään antanut myöten tehdä mitään kovin yksityiskohtaisia juttuja.  Niinpä päädyin tähän tanssisanastoon, joka tuo värin kanssa ihan selväksi katsojalle, mistä on kysymys. 

Nyt lähden tanssimaaaaan, niin  kuin cha-cha-chaaaaa......

Emokissan Tuike-esittely

 Emokissa näyttää Merrille ja Frodolle, miten talveen täytyy varautua. 

Ronja Södersvedin suunnittelema Tuike -kauluri. Ohje löytyy Novita kevät 2023 -lehdestä.  Tämä on osa settiä, johon kuuluu sukat ja lapaset samoin kuvioin. 

Etsiskelin pitkään sopivaa lankaa. Väritoive oli harmaa. Minusta kauluri ei missään tapauksessa voi olla tehty 7 -veikasta, kuten ohjeessa (edes Naturesta).  Minulla ainakin iho reagoi vähänkin karkeaan lankaan. Löysin West Yorkshire Spinnersien lankaa Bo peep pure. Sitä kului kaksinkertaisena neuloen 149grammaa.  Puikkoina oli 5 ja 6 numeron pyöröt, paitsi että käytin putkiosuuteen sukkapuikkoja.  Lisäksi palmikkopuikko ja silmukkamerkkejä. 

En muista koskaan neuloneeni kauluria (muistikin voi pätkiä..). Oli kiva tehdä jotain muuta, kuin sukkia.  Naapurin ystävä esitti toiveen ja minä toteutin sen.  Olin jotenkin ajatellut tuon hartioille asettuvan osan olevan pitempi. Voisi sen varmaan tehdä pitemmäksikin.  Neule aloitettiin kaulaosasta ja siitä lähdettiin lisäämään hartiaosuuteen silmukoita. 

Frodo ei piittaa Emokissan ohjeista pätkän vertaa! Se kulkee ohitse ihan muina kissoina.  

Merri ei tiedä mitä tekisi, kun Emokissa tunkee samalle ruokatarjottimelle.  Merrille ruoka on  elämän tärkein asia, eikä se halua jakaa sitä muiden kanssa. 

Vettä voit ottaa, jos janottaa! 

 Töissä on ollut hyviä ja huonoja hetkiä. Olen saanut kehuja asiakkailta ja parkkisakon sakottajalta.  Samana päivänä. Käänteisesti ajatellen: onneksi olin töissä ansaitsemassa palkkaani, että pystyn maksamaan tuon 50euron pikapalkinnon.  Maksoin sen heti, että sain sen pois silmistäni!  Talvisin yhden puiston ympärillä olevat kaksi tietä on merkitty vuoropäivinä muutaman tunnin ajaksi pysäköintikieltoon tienvarressa, lumien aurauksen takia.  Lunta ei ollut missään, mutta sehän ei sakotusta haittaa, jos merkit ovat kerran olemassa.....   

Päivän pähkinä: Oletko kenties illan tähtipari, vai loppuivatko tanssisi tähän?

Bambit

 Minulta toivottiin lapasia.  Niitä tulee harvemmin tehtyä. Kovin moni ei enää niitä käytä ja ne kuluvat paljon hitaammin, kuin sukat. Yksillä lapasilla pärjää vaikka kuinka monta vuotta.  Paitsi tämä henkilö, joka onnistuu kadottamaan lapasia useasti 😄 

Kaivoin esille yhden lempisuunnittelijani ohjekirjan ja löysin kivan mallin.  Kyseessä on Lumi Karmitsan Villit vanttuut ja vallattomat villasukat nro 3.

Alla olevan kuvan olen ottanut muistuttamaan, miten mukavalta tuntuu, kun neulos on aloitettu ja kumpikin lapanen on jo yhtä pitkä!   Tuo on oikeasti  jo ihan mieltä hivelevä tunne.  Neulominen on todellakin ihanaa! 

Mallin nimi on Bambit. Siellähän ne söpösti kurkistelevat suuntaan jos toiseenkin.  Omin päin silmukoin vielä silmät sinisiksi. 

Lanka on Novitan Violaa ja Venlaa (minulta on vyötteet kateissa, niin en osaa sanoa, mikä on mikä).  Kulutus 54 grammaa. Puikkokoko 2½.  Koko on siroon käteen.  Tekisi joskus mieli kokeilla miten esim. Nalle -vahvuus vaikuttaisi lapasen kokoon. 

Ulkoilmakuvaukset jatkuvat.  Värit pysyvät edes vähän oikeanlaisina.  Nuo peukaloiden kuviotkin ovat niin söpöt!  Ripaus sinistä antaa raikkaan vaikutelman.  Minä niiiin tykkään näistä malleista 😍

Lauantaina lähdin tyttären ja hänen ystävänsä kanssa Tampereen käsityömessuille. Yleensä tämä on ollut sellainen 3 sukupolven reissu, mutta yksi sukupolvi ei nyt jaksanut  lähteä.  En sinänsä ihmettele, sillä matkaa tuli mennen tullen 3 tuntia autossa istuen ja siihen päälle vielä messukävelyt.  " Pelkät" messut eivät olisi saaneet minuakaan liikkeelle, mutta hyvä seura siihen päälle ratkaisi asian.  

Erittäin mukava yllätys oli myös nähdä TeSa ihan oikeasti, eikä vain blogin välityksellä. Muutama sananenkin ehdittiin vaihtaa.  Ihmettelen vieläkin, että edes nähtiin, kun paikalla oli ihan valtavasti ihmisiä. 

Lupasin laittaa ostoksistani kuvan. Siinä ei mitään isoja asioita ole, mutta jotain pientä kuitenkin.  Himoitsen aina kaikkia ihania kankaita. Annoin itselleni luvan ostaa yhden (koska ei ole edes mitään suunnitelmaa, mitä siitä tulee).  Voi iik, miten suloinen kissakangas! Toivon sen oikeasti muuttuvan joksikin vaatteeksi. 

Heräteostona lähti mukaan tuo lanka, joka sekin muistuttaa kissaa 😂 Kuvittelen käyttäväni sitä jonkin neuleen reunassa koristeena.  Lankaa oli tietysti myös ihan valtavia määriä myynnissä, mutta pysyin tiukkana, enkä lisännyt kotona olevien lankojeni määrää.  Kaikkea muutakin suloista ja kaunista oli myynnissä.  Meiltä pitäisi ennemminkin kantaa tavaraa ulos, eikä sisään, mikäli mahdollista. 

Kehuin Kässäklubissamme noita staattisia  (ei synteettisiä, kuten vahingossa ensin sanoin 😂) muistilappuja ja sain neulovilta ystäviltäni pyynnön ostaa niitä heillekin. Siksi mukaan lähti 3 nippua. Kaupan päälle vielä neuleohjelehtinen. 

Siinäpä ne.  Jouluhallissa piti otattaa kuva minusta ja joulupukista. Sanoin sille, että kovin kiltti en ole ollut, mutta vähän kuitenkin.  Sanoin myös, että älä vaan ihmeessä tuo minulle lankaa joululahjaksi... 

Tänä vuonna tällaista, ensi vuonna uudet kujeet, mikäli messuilu taas kiinnostaa. 

Viimeksi kyselin, että haluatko miljonääriksi. Tänään kysyn: Haluatko ostaa vokaalin?  Vai aiotko kenties käyttää pelkkiä konsonantteja?   

Mukavaa päivänjatkoa juuri Sinulle! 

Voimallisia aistimuksia

 Postissa saapui voimatimanttikortti 💖 Lämpimät kiitokset Enkulille!   Hänen blogissaan oli näytillä monta korttia, minä valitsin tämän. 

Merrin mielestä kortti on aivan ihmeellinen!  Siinä voi melkein haistaa kalat, jotka nousevat tuolta sinisestä vedestä. 

Onhan se ihmeellinen 😍 Minulta kostuivat silmänurkat jo kun näin tämän ensimmäisen kerran.  Ihan sama vaikutus nytkin, kun sitä katselen.  Tässä on jotain ihan valtavan upeaa, kun sitä katsoo pitkään. Onko siinä vettä, vai kenties sumua, tai lunta?  Onko kukka kukka, vai tulppaanipuu?  Revontulia taustalla, sekoittuvat näkymään. Etualalla voisi olla myös vaaleaa korallia, jonne timantti on kaivautunut.  

Enkuli on kätkenyt korttiin myös voimapyynnön... ajatus kutkuttaa mieltä. Mikähän se mahtaa olla ja onko se samanlainen kaikille korttia katseleville. 

Jossain siellä syvyyksissä se voima piilee!  Katsotaanpa tarkemmin! 

Minäkin haluan voimaa, tuumaa Frodo ja katsoo mahdollisimman läheltä. Jotain tuoksujakin siinä on...

Frodo meni kortista aivan voimattomaksi!  Ei sentään 😄 Se ymmärsi heti, että kortin voima piili siinä, että se kehotti päiväunille voimaantumaan jatkuvasti lisää! 

Merriin tuli virtaa ihan kunnolla!  Ai ulos vai! ? 

Voimakortti antoi Merrille ihan mahtavan tilaisuuden nähdä jotain hyvin erikoista.  Ulkona on pimeä, mutta  kamera keksii taas valaista kuvia liikaa. 

Siellä se on! Mikä ihmeen kaveri kököttää pihalla vaikka kuinka ja kauan??  Tekisi mieli tutkia vähän lähemmin....

Jäniksellä oli sitä vastoin voimat ihan kateissa. Se kökötti paikoillaan ties kuinka kauan, eikä välittänyt kuvaajastakaan. Lopulta tieltä lähestyvät auton valot saivat siihen voimaa ja vauhtia.  

Voimakortin voima on paitsi siihen kätketyssä salaisessa voimaviestissä, myös jokaisen katsojan mielessä.   Ehkä se toimii jokaiselle eri tavalla?  

Sartsa, Merri ja Frodo kiittävät Enkulia kauniista  lahjasta!  💖

Karhuja liikkeellä

 Terveiset Nallelle, Pikkikselle ja  Saksalle! Täällä paikalliset karhueläimet olivat kokoontuneet meidän terassille! Valitettavasti niillä ei ollut yhtä komeaa garderobia, kuin teillä!  Ehkä tilanne vielä joskus korjaantuu. 

Ne halusivat tulla esittelemään neulomiani karhusukkia.  Ne olivat kokoamassa jotain katalogia kaikenlaisista karhu -aiheisista asioista.  Ne hämmästyivät siitä, miten kissankarvaisia nämä karhut olivat! 

Vanha malli muutaman vuoden tauon jälkeen. Vielä yksi mies keksi haluta karhusukat.  Tulee mieleen vuosien takaa yksi mies, jolla tuo r -kirjain oli vähän hankala. Hän sanoikin juovansa kauhu -olutta.  Sitähän se usein taitaa ollakin 😅  En enää muista, onko malli jostain lehdestä, vai mistä.  Sukat ovat muuten oman pään mukaan.  Ne ovat kokoa  noin 46.  Lanka on Nallea (tietysti!  Mitäpä muutakaan karhuihin!  😂) Sitä kului 134 grammaa kolmosen puikoilla. 

Kaappien siivous on edennyt hitaasti, mutta varmasti.  Merri on kova auttelemaan siivouksissa, mutta nyt hommaan tarttuikin Frodo! Se auttoi pyyhkimään pölyt kaapin päältä.  Frodon parasta hupia on olla jossain korkealla, jonne se on nostettu kurkistelemaan.  Tuonnekin juuri ja juuri mahtui ryömimään. Onneksi se on oppinut jo luottamaan käsiin, jotka nostavat sen myös alas. Paras on tietysti korihissi, jos sellainen sattuu olemaan lähistöllä. 

Silmät ovat onnesta ympyrällään 😍

Tässä alastulo on jo harkinnassa... uskaltaisiko syliin... vai pitäisikö vielä yrittää verhotangon päältä?

Tänään oli muutaman ystävän kanssa Kässäklubi kahvilassa.  Nauru pidentää ikää. Neulominen ja virkkaaminen vähentää lankaa!   Kiitos ystävät! 

Sain postin mukana myös upean voimakortin, jonka yritän kuvata seuraavaan juttuun 💖

Päivän pähkinä: Haluatko miljonääriksi? En minäkään! Heippa! 😆

Jouluvilit

 Lomalla olen taas sortunut nukkumaan päiväunia. Ihan vain, koska voin 😅 Kuka voisi sitä paitsi vastustaa näin söpöä unikaveria??  Merri tulee melkein aina tuohon jalkojen päälle makaamaan. Alakuva naurattaa minua erityisesti. Tunsin, että joku kosketti jalkateriäni.  Eräs tietty kissa oli oikaissut itsensä ihan suoraksi. Meillä on nyt jalat/tassut ihan samalla tasolla 😂

Frodo tietysti alkoi kiinnostua Merrin liian hyvästä olosta ja makuupaikasta.  Sekin halusi osansa.  Kuten aina, Merri väisti.  Ilmeestä näkee kuitenkin, miten sitä vimpaisee. 

Mitä? Menikö jokin pieleen? En minä huomannut!  Tämähän onkin hyvä makuupaikka. 

Tein eräänlaiset joulusukat...    Viime vuonna tein tyttärelle vaaleanpunaisella pohjalla nämä Tiina Vesterlundin Hulivilit. Ohje löytyy Novitan Kaikkien aikojen sukkalehdestä , julkaistu 2024.   Kallosukat ovat nyt jouluversiot.  Itse en kyllä näin kovakalloisia sukkia käyttäisi 😅 Oli kuitenkin kiva neuloa pitkästä aikaa kirjoneuletta.  Lanka on Novitan Nallea ja sitä kului 137 grammaa. Käytin numero 3 puikkoja. Olen ollut huomaavinani, että käsialani on muuttunut ja paras valinta olisi nykyään vähän ohuempi puikkokoko. Tästä tuleekin mieleen yksi vuosien takainen asiakas, joka neuloi paljon sukkia. Hän käytti kaikkiin lankoihin 2,5 kokoisia puikkoja. 

Kuvasin näitä sukkia monen monta kertaa sisällä ja aina oli tulos aivan surkea. Lopulta kokeilin vielä ulkona, vaikka ilma on sielläkin harmaa.  Yläkuva on silti ihan eri näköinen, kuin alakuva, joka näyttää lähinnä Halloween -versiolta kyseisistä sukista varjostumineen. 

Ompelu on vähän hidastunut. Päätin silti ottaa haasteen tästä mieheni takista, josta oli vetoketju mennyt rikki.  Vaihdoin uuden ketjun.  Vetskarit ovat tosi kalliita ja tämäkin takki muuttui kertaheitolla 7 euroa arvokkaammaksi.  Hämmästykseni oli suuri, kun vanhaa ketjua ratkoessani näin, miten paljon kissankarvoja löytyi tuon sauman SISÄLTÄ.  Miten ne sinne ovat voineet ujuttautua??

Loma on mennyt rauhallisissa merkeissä. Eilen olin asennoitunut menemään tyhypäivä -ruokailuun työkavereiden kanssa.  Ihmettelin, kun ei kukaan viestitellyt mitään. Lopulta ajattelin kysyä muilta, mikä aikataulu. Satuin katsomaan vielä vanhaa aiheeseen liittyvää viestiä, jossa tosiaan mainittiin päivämääräksi 4.12.  Onneksi en ehtinyt paikan päälle...  

Harmaat keskiviikko -toivotukset täältä meiltä!