Lacy Baktus

 Kirpputorilta löytynyt kerä Puro batikia on odotellut jo pitkään jotain kivaa kohdetta.  Lopulta päätin tehdä siitä jonkinlaisen huivin. Olen joskus neulonut Lacy Baktus -nimisen huivin ja päätin tehdä sellaisen. Se aloitetaan toisen sivun kärjestä, silmukoita lisätään matkalla keskikohtaan asti ja sitten palataan kavennellen toiseen kärkeen.  Jaoin kerän kahtia, että tietäisin, milloin alan kaventamisen. 

Loppupään häämöttäessä kävi ilmeiseksi, että lanka ei riitä... 🫣  Mittailin molempia päitä ja totesin, että kaikesta huolimatta toinen puoli oli leveämpi! Miten se oli edes mahdollista??   En löytänyt mitään virhettä ohjeen luvustani. Lopulta päätin purkaa huivin takaisin puoleen väliin ja kavennella omin päin lisäkavennuksia. Näin sain langan riittämään. 

Huivista tuli silti aika lyhyt ajatellen, että kietoisin sen kaulaani tuon patsaan tyyliin.   Anopilta peritty soittajapoika käyttäköön huivia toistaiseksi.  

 Huiville tuli painoa 88 grammaa ja siipiväli on 100cm.

Lacy Baktus on Terhi Montosen suunnittelema malli. 

Pakkaset kiristyvät taas ja on syytä pysytellä lämpimänä, että ei vilustu. 

Iloista päivää juuri Sinulle!  😸

Farkkupurkki

 Vapailla on aikaa viihtyä Merrin kanssa askarteluhuoneessa.  Merri nauttii siitä, että touhutaan yhdessä. Sen touhu on useimmiten nukkumista pöydällä vieressäni.  Lopputulosta voi silti aina käydä vilkaisemassa, kun pyydetään. 

Vielä löytyi yksi iso kurkkupurkki, vaikka tein kesällä jo aika monesta niitä aurinkokennolyhtyjä mökille.  Minulla on ollut jo pitkään ajatus tehdä taas jotain vanhoista farkuista.  Kaikenlaisia ideoita on, mutta mikä niistä on oikeasti toteutettavissa, onkin sitten jo ihan eri juttu. 

Leikkasin yhdestä jämäkangaspalasta pohjan kokoisen ympyrän ja siihen ompelukoneella ompelin purkin reunojen levyisen palan. 

Sitten leikkasin farkkumateriaalilootastani punttien saumoja. Liimasin niitä kuumaliimalla alenevasti purkin kupeeseen. Jätin aina sauman alapuolelle ohuen suikaleen kangasta, jotta purkin pinta ei vilkkuisi kaitaleiden välistä. 

Lopputulos oli vähän pettymys.  Purkista tuli vähän kummallisen näköinen.  Sovittelin sen pintaan farkuntaskujakin, mutta ne eivät olleet kivan näköisiä. Olivat liian suuriakin. 

Merkkien liimaaminen sinne sun tänne toi heti uutta näköä.  Lopputulokseen olen nyt ihan tyytyväinen.  Ainakin olen saanut purettua tämän idean pois päästäni 😊

Farkkujutut ovat kiinnostaneet  nyt vähän enemmänkin, jopa isommassa mittakaavassa.  Nämä suunnitelmat johtivat siihen, että farkut loppuivat kesken, tai niistä oli jo leikattu kaikki isommat osat.  Päädyin eilen kiertämään kirpputoria farkunkiilto silmissäni.  Sain koriini 5 kpl farkkuhousuja hintaan 10.90 euroa. Ei paha!   Mitä näistä on tulossa? En kerro, kun ei ole vielä mitään valmista.  Etukäteen kertomisella on vähän huonoja vaikutuksia lopputulokseen 😉

Näytän hankinnan kuitenkin tässä, koska osallistun sillä Kristiina K:n haasteeseen: tammikuun hankinta.

Asiasta aivan muuhun. Merri on taas pakkasten laskettua halunnut pieniksi hetkiksi ihan ulos asti.  Ulkoiluhäkkihän meillä on käytössä monta kertaa päivässä. Kumpikin kissa käy siellä kurkistelemassa, mutta Merri on ainoa, joka haluaa välillä ihan tassuttelemaan pihalle.  Pitää käydä haistelemassa reviiriä.  Naapurin kissa kulkee pihalla silloin tällöin.   Jänisten jälkiäkin  näkyy lumella. 

Muutaman talon päässä  käynyt tapahtuma pistää katselemaan pihalla olevia jälkiä ihan uudessa valossa.  3 kaurista on käynyt pihoilla pyörimässä (ei meidän, enkä ole nähnyt).  Seuraava näkymä olikin sitten se, että jokin oli tappanut yhden ja vienyt pään mennessään!  Oliko se ilves, vai mikä voi viedä pään mukanaan??  Heti perään ilmestyi apajille kettu.  Vaikea uskoa, että kettu olisi pureskellut pään ja raahannut sen jonnekin. 

Etenkin kissojen takia pistää vähän hirvittämään, josko meidänkin pihaan eksyisi noita kauriintappajia. 

Alla olevia jälkiä katsoin tarkkaan.  Taitavat olla kuitenkin naapurin uuden koiran, jonka näin ainakin kertaalleen toisella puolella pihaamme haistelemassa.  Näytti pennulta. 

Pitäisikö pihaan nyt varustautua rummuin ja torvin, että saa murhanhimoiset kulkijat säikäytettyä muualle??  Saattaisihan siinä päästä ainakin uutisten loppukevennykseen 😂

Siinäpä taas tämän hetken mietteitä.  Iloista päivää juuri Sinulle! 

Mökin kirjoja

Mökillä käydessä innostuin katsastamaan, mitä kirjoja hyllyssä oikeastaan onkaan. Ne yleensä vain ovat siellä, eikä niitä ole kukaan lukenut ties koska viimeksi. 

Heti ensimmäisestä kirjasta ei ollutkaan kuvaa, vain sen sisälehdiltä.   Liisan seikkailut Ihmemaassa ja Peilimaassa. Kirja on täyspunainen, kannesta kuvaton.  Kirjan on kirjoittanut Lewis Carroll (Alice´s adventures in wonderland 1865 ja Through the looking glass 1872). Tämän kirjan  on suomentanut Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner. Kirja on julkaistu 1974. Tämä on minun lapsuudestani. 

Alla oleva kirja ei ole vanha, mutta  muuten mielenkiintoinen. Se on Suomen kansanlääkintäseura ry:n kulkaisema vuonna 2011.  Sanna Monthan: Kansanlääkintää ja kotikonsteja. 

Sisällä tarinaa mm. villan tervehdyttävästä voimasta. 

Seuraava kirja oli minulle lapsuudessa mieluinen ja siksi varmaan niin kulunutkin.  Se on Marjatta Kurenniemen kirjoittama Leenan sininen päivä vuodelta 1975.

Tätä kirjaa en muistanutkaan! Tove Jansson: Taikurin hattu vuodelta 1966 (Trollkarlens hatt, suomentanut Laila Järvinen). 

Saariston lapset, kirjoittanut Astrid Lindgren. Kirja on julkaistu 1969 (Vi på saltkråkan, suomentanut Laila Järvi).  Veikkaan tämän olevan 4 vuotta vanhemman tätini  "perintöä". 

Sukellusveneellä maapallon ympäri, Jules Verne, julkaistu vuonna 1970 ( Lieues sous les mers, suomennos Martta Tynni). 

Nyt mennään jo vuoteen 1962, jolloin julkaistiin Tarua ja totta, uusi kansakoulun lukukirja 1, kirjoittajina Haavio, Tynni, Mäkelä. 

Sisällä mm. amerikkalainen satu (Wanda Gas) Miljoonista kissoista.

Ja nämä sitten!  Kiljusen Plättä 1963 ja Kiljusen herrasväen uudet seikkailut  1955. Kirjoittaja Jalmari Finne. Näissä on nimikirjoituksena äitini vanhempi sisar. 

Joel Lehtosen Tarulinna vuodelta 1953.

Marketta tulee kouluun, Aili Konttinen 1948! 

Tarzan oli lapsuudessa suuri suosikkini 😂😊  Tämä ensimmäinen osa (pokkari) on julkaistu 1964.  Kirjoittanut Edgar Rice Burroughs. Olen kuunnellut tämän muistaakseni viime vuonna äänikirjana englanniksi.  Koko Tarzan -sarjan olen lukenut jo ala-asteikäisenä.  Muistan tarinoiden tulleen ihan leikkeihin asti. Olimme kaverin kanssa kovia kiipeilemään puissa ja kallioilla, jopa katoilla...   

Pekka Töpöhäntä koulussa (1967)

Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira (1952)

Pekka Töpöhännän uudet seikkailut (1953)

Kirjoittanut Gösta Knutsson, suomentanut Terttu Liukko. 

Nämä on varmaan  luettava tämän vuoden aikana mökkireissuilla uudelleen.  Vuosikymmenten tauon jälkeen ne ovat taas kuin uusia! 

Nekku virkkaa

Tyttären kotoa löytyy 4 kissaa.  Alla vasemmalla Olli ja oikealla Susu (kaikki alla olevat kuvat on otettu jo aiemmin ja ehkä olleet täällä blogissakin). 

Tytär, jota kutsuttiin pienestä asti Nekuksi (nykyään myös Nekku -tädiksi!), on jälleen innostunut virkkaamaan. Lopputulemasta päätellen koukkukärpänen on puraissut ihan kunnolla.  Pyysin häntä kirjoittamaan valmiista töistään vieraskynäkirjoituksen tänne blogiin, mutta hän ei halunnut. Sain kuitenkin luvan laittaa töistä kuvat tänne.   

Joulun aikaan syntyi afrikankukista muotoutunut kassi pitkällä hihnalla.  Kassi on minusta tosi kaunis ja siististi toteutettu.  Kassin sulkee käsin kiinni ommeltu vetoketju. Pitkä hihna on virkattu napakasti. Kassiin kuuluu vielä pikkupussukka pienille tavaroille.  Kassi on ilman ohjetta koottu afrikankukista, lankana 7 veljestä. 

Maia on yksi Nekun kissoista.   Se on oikea kaunotar. Luonteeltaan se on ihan omissa maailmoissaan oleva.  Mitä lie päässä liikkuu tässäkin kuvassa. 

Lohikäärme  näyttää pehmeältä ja lempeältä. Ei ole mikään norjalainen röpelöniska, vaan söpöliini.   Siinä on yhdistelty erilaisia lankoja.  Selkärankaa myöten kulkeva harjas ja siipien reunukset ovat näköjään tuollaista pehmeää lankaa.  Otuksella on korvat! Silmät ovat "oikeita silmiä", kiinni ommeltavia.  Dino on virkattu viitteellisesti muokaten Sleek Gracen ohjeella nimeltä Heart dragon.  Dinolla ei valitettavasti ole sydäntä, kuten ei elokuvan meduusallakaan.  Kai sitä pärjää ilmankin. 

Sam on kissoista nuorin.  Vaikka kuva on vanha, Samia ehkä naurattaa se, että tällä kertaa on virkattu jotain  muuta, kuin hattua Samille. 

Uusi kissa talossa? Viides jo!   Tähän löytyy netistä ohje, jonka on tehnyt Hooked On Toast ja kisu on Tofu the cat.  Kummassakin hahmossa on käytetty Alize velluto -nimistä lankaa.

Nekun aiempia käsitöitä löytyy blogin sivupalkin kohdasta "Nekun". 

Hienoa, että into käsitöiden tekemiseen on jatkunut jo ainakin 4 sukupolven ajan!  Äitini tekee edelleen paljon käsitöitä ja hänen äitinsä teki myös paljon kaikenlaista.  Kukaan meistä ei ole tehnyt ammatikseen käsitöitä.  Taito on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja into on varmaan löytynyt jokaiselta omasta takaa. 

Näiden hienouksien myötä taas toivotellaan teille mukavaa viikonloppua!   Sehän on jo melkein huomenna!  t: Nekku & Sartsa

Setti 2

 Mitä tekee mummo, kun toinen mummo on pulassa?  Kauppaleikeistä puuttuvat ruuat ja myytävät tuotteet, vaikka toisen mummon lapsenlapsella sellaiset on.  Harmin paikkaamiseksi tämä mummo lupasi tehdä toisellekin mummolle leikkiruokaa. 

Kahvin kanssa pitää olla kerroskeksejä ja lenttapullaa. Pitko jäi vähän lyhyeksi, mutta voihan tämän mallinen olla yksittäispullakin.   

Jäätelöä mansikkakarnevaaleilla!    Aiempaan settiin verraten yritin tehdä vähän hillitymmän kokoisia juttuja. Viimeksi jotkut tekeleet olivat turhan isoja.  Kaikki osiot on tehty sellaisella idealla, että tulee, mitä sattuu tulemaan. Matkan varrella tuli vielä lisäideoita, jotka yritin saada näkymään työssä, kuten tuon tötterön reunassa tuo kohoumaraita.  Jädetikun työnsin kuumaliimalla kiinnittäen alaosan reiästä sisään. 

Chilit olivat uusi juttu. Niitä en tehnyt viimeksi. Otin myös opikseni aiemmista jutuista ja sain tomaatteihin aika kivat lehdykkäiset. 

Porkkanat ovat jotain pienempää lajiketta, kuin aiemmin tekemäni, tai sitten on ollut huono satovuosi. 

Jämälankoja sain taas kivasti näihin upotettua.  Katselin kalojen kuvia ja mietin, että monella on vähän sellaista kimalletta selkäpuolella. Minäkin laitoin sellaista. Sain tämän langanjämänkin käytettyä. 

Pannu on vähän kuivan näköinen. Kala paistuu makkaroiden vierellä ihan hyvin.  Makkaroihinkin syntyi uusi idea aiempaan verraten. Tein tällaisen makkaraketjun. 

Viimeksi tein kantarelleja. Nyt syntyi myös joku tatti. 

Etsi kuvasta aidot hedelmät! 

Pientä nyperrystä  syntyi vattujen ja pensasmustikoiden virkkauksesta  Mustikoissa on  pieni täyte.  Piti ostaa taas kaupasta noita inkiväärishotteja, että sain nuo pienet pullot marjoille. 

Omenan tuotekehittely onnistui hyvin. Kaveriksi se sai päärynän. 

Viimeksi tein kai "strutsinmunia", kun ei ollut mitään mahdollisuuksia laittaa niitä munakennoon. Nyt hommasin kennon ja tein munat sen mukaisiksi. 

Alla vielä kaikki yhteiskuvassa.  Lankaa kului noin 390 grammaa. Yritin suhteuttaa langan ja täytteiden painoa punnituksessa. 

Toivottavasti nyt kauppa käy ja suut tulee makiaksi toisen mummon ja toisen lapsenlapsen leikeissä 💕

Aluksi oli vähän tylsä alkaa tekemään tätä settiä uudelleen. Nämä olivat ensimmäisellä kerralla sellaisia ahaa -elämyksiä minullekin.  Saman toisto ei ole mukavaa. Keksin tähän kyllä muutaman erilaisen jutun ja jätin pois jotain aiemmasta.  Muutama juttu sujui paljon helpommin, kuin aiemmin. Viimeksi huomasin tehneeni jotkut aivan turhaan liian suuriksi, nyt korjasin asian.  Mittasuhteet eivät silti ole oikeita, eikä tarvitsekaan. 

Laitan vielä tähän alle sen edellisen setin, niin voi vertailla. 

Mitähän muuta herkkua, kuten pikkutyttö sanoi kahvipöydässä 💖

Vähän jälkijunassa keksaisin, että tällä voi osallistua Repolaisen TOUHUA -haasteeseen.

Mahtavaa päivää taas  juuri Sinulle!