Jouluvilit

 Lomalla olen taas sortunut nukkumaan päiväunia. Ihan vain, koska voin 😅 Kuka voisi sitä paitsi vastustaa näin söpöä unikaveria??  Merri tulee melkein aina tuohon jalkojen päälle makaamaan. Alakuva naurattaa minua erityisesti. Tunsin, että joku kosketti jalkateriäni.  Eräs tietty kissa oli oikaissut itsensä ihan suoraksi. Meillä on nyt jalat/tassut ihan samalla tasolla 😂

Frodo tietysti alkoi kiinnostua Merrin liian hyvästä olosta ja makuupaikasta.  Sekin halusi osansa.  Kuten aina, Merri väisti.  Ilmeestä näkee kuitenkin, miten sitä vimpaisee. 

Mitä? Menikö jokin pieleen? En minä huomannut!  Tämähän onkin hyvä makuupaikka. 

Tein eräänlaiset joulusukat...    Viime vuonna tein tyttärelle vaaleanpunaisella pohjalla nämä Tiina Vesterlundin Hulivilit. Ohje löytyy Novitan Kaikkien aikojen sukkalehdestä , julkaistu 2024.   Kallosukat ovat nyt jouluversiot.  Itse en kyllä näin kovakalloisia sukkia käyttäisi 😅 Oli kuitenkin kiva neuloa pitkästä aikaa kirjoneuletta.  Lanka on Novitan Nallea ja sitä kului 137 grammaa. Käytin numero 3 puikkoja. Olen ollut huomaavinani, että käsialani on muuttunut ja paras valinta olisi nykyään vähän ohuempi puikkokoko. Tästä tuleekin mieleen yksi vuosien takainen asiakas, joka neuloi paljon sukkia. Hän käytti kaikkiin lankoihin 2,5 kokoisia puikkoja. 

Kuvasin näitä sukkia monen monta kertaa sisällä ja aina oli tulos aivan surkea. Lopulta kokeilin vielä ulkona, vaikka ilma on sielläkin harmaa.  Yläkuva on silti ihan eri näköinen, kuin alakuva, joka näyttää lähinnä Halloween -versiolta kyseisistä sukista varjostumineen. 

Ompelu on vähän hidastunut. Päätin silti ottaa haasteen tästä mieheni takista, josta oli vetoketju mennyt rikki.  Vaihdoin uuden ketjun.  Vetskarit ovat tosi kalliita ja tämäkin takki muuttui kertaheitolla 7 euroa arvokkaammaksi.  Hämmästykseni oli suuri, kun vanhaa ketjua ratkoessani näin, miten paljon kissankarvoja löytyi tuon sauman SISÄLTÄ.  Miten ne sinne ovat voineet ujuttautua??

Loma on mennyt rauhallisissa merkeissä. Eilen olin asennoitunut menemään tyhypäivä -ruokailuun työkavereiden kanssa.  Ihmettelin, kun ei kukaan viestitellyt mitään. Lopulta ajattelin kysyä muilta, mikä aikataulu. Satuin katsomaan vielä vanhaa aiheeseen liittyvää viestiä, jossa tosiaan mainittiin päivämääräksi 4.12.  Onneksi en ehtinyt paikan päälle...  

Harmaat keskiviikko -toivotukset täältä meiltä! 

Ninnin ja Pupun uudet vaatteet

Rakkaat Ninni ja Pupu.  Mukana kulkevat lelut.  Pupu sanoo: "Ninni, tule tänne!" Ninni sanoo: "täältä tullaan!". 

Mummo huomasi, että Ninnin ja Pupun vaatteet voisivat jo vaihtua.   Etenkin Ninnin olkainmekko alkoi olla jo navan korkeudella. 

Anopin peruja meille päätynyt kultalanka muuntui juhlamekoksi, langankulutus 3 grammaa. Pupun housupuku tuotti hieman enemmän päänvaivaa, mutta äidiltä saadusta langasta virkkasin jonkinlaisen vastineen, jonka paino oli 6 grammaa.  Taas saivat jämälangat kyytiä! 😂

Frodolla oli outo asento, jota piti vähän matkia.  Toinen tassu on edessä, toinen on kadonnut kokonaan. 

"Mitä tuo ihmislapsi tekee?", miettii Frodo, joka ei tällä kertaa luikahtanut pakosalle, vaan jäi katsomaan tapahtumia. Roiskuva kala ja lentävä perhonen olivat kovassa käytössä. Kissoja ne eivät juurikaan enää kiinnosta, mutta Tyttö tykkäsi niistä. 

"Mikä tämä on...? Keittiön tuolit on raahattu olohuoneeseen ja viltit on laitettu oudosti...", Merri haluaa tutustua tilanteeseen. 

Niin paljon oli Tyttösen myötä outoa toimintaa seurattavaksi, että Merri muiden joukossa oli aivan veto pois päivän päätteeksi 😉

Uutta viikkoa ja uutta kuukautta kohti. Marraskuu tuli jotenkin hiipimällä.  Pitää jostain kaivaa lämpimämpiä ajatuksia, sillä minulla on tämä viikko kesälomaa.  Kesällä loma jäi sairastelun alle. Lämmintä voisi olla ainakin reipas neulominen ja kaappien läpi käyminen.  Tuo siivoilu pitää kuitenkin pitää minimissä (ihan kuin siihen olisi joku hinku...). Onnistuin vetäisemään taas 3 päivän migreenin. Neulonnasta siedättyneet lihakseni eivät tykkää siitä, että niillä tehtäisiin jotain muita liikkeitä. 

Rauhallista viikkoa sinullekin! Katsotaan mitä se tuo tullessaan! 

Farkkutontut

 Siniset tontut ovat jouluisten punaisten tonttujen sukulaisia ja niitä voidaan nähdä jo paljon ennen joulua.  Ne kurkistelevat hatun reunan alta ja haistelevat tunnelmia punaisella nenällään.  Parta kasvaa ihan silmissä ja  kulkusen kilinän voi kuulla yön hiljaisina tunteina. 

Kävin Merrin kanssa suunnittelemassa, mitä voisi tehdä vanhoista farkuista.  Merrillä on tuumausilme. 

Siitä se sitten lähti kehittymään. Punttia poikki nyt ainakin alkajaisiksi.  Puntin suuhun kiinnitettävää pyörylää sai leikata useamman, ennen kuin löytyi sopiva koko. 

Käytä mamma näitä saksia, ne ovat terävämmät! 

Punttipussiin päätyi vielä pahvinen ympyrä pohjalle ja vähän riisiä painoksi täytteen alle.   Tuntui kyllä pahalta käyttää ruokaa tällaiseen, mutta siellähän se sitten on varastossa, jos tulee äkkinäinen nälänhätä.

Ompelukoneella surautin punttiin pohjakankaan. Sisäpuolelle laitoin sen pahvipyörylän. 

Homma seis! Nyt on sylittelyaika!  Kaikki muu on nyt keskeytettävä. Täältä tullaan!

Paksusta jämälangasta tein nippuja, jotka kiinnitin tuonne ylosaan riviin.  Letitin langat  valmiille tontulle.  

Pyöreä kangaspala muuttui täytetyksi nenäksi. 

Mietin, miten saan tonttuhatun pysymään paikoillaan. Ompelin sen valkoisella virkkauslangalla käsin alareunastaan kiinni päähän (aika julmaa?). Ompelujälki tuo samalla koristeellisen kuvion reunaan.  Kuumaliimalla liimailin pieniä koristeita hattuun.  

Ensin syntyi kaksi tonttua aika nopealla aikavälillä. Kolmannen tontun kohdalla olin unohtanut partalankojen määrän ja se sai toisia tuuheamman parran.  Näistä partamateriaaleista en laske langan kulutusta, vaikka jämälankoja menikin ihan kivasti. 

Tontut viettävät aikaa ikkunalaudalla, odotellen, josko niiden punanuttuiset sukulaiset jossain vaiheessa tulisivat päästämään ne vapaalle. 

Ompelukärpänen

 Ompelukone on ollut viime aikoina enemmän käytössä, kuin pitkään aikaan.  Pieniä  juttuja on syntynyt.  

Aloitin tämän jutun jo kesällä, joten parin ensimmäisen kuvan jutut on ommeltu tuolloin.  Ajatukseni ommella uusia, reilumman kokoisia tyynyliinoja, on edelleen voimassa. Haluaisin vaihtaa vanhat, jotkut jo kulahtaneetkin, kivoihin uusiin kuoseihin.  Flamingot ja hirvet tyynyliinoissa ovat erittäin persoonallisia.  Minun "jättityynynikin" mahtuu näihin. 

Ikiaikainen, kirpputorilta ostettu kesähamoseni oli innoittajana, kun ompelin tämän vaihtoehtohameen.  Se ei oikein korvannut tuntumaltaan sitä alkuperäistä, mutta toimii sijaistajana tarpeen tullen. 

Merri toimii usein kuvausasistenttina, mutta nyt sillä on ihan toisenlaiset huolet:  keittiöstä kuuluu rapinaa, eikä se ole huomannut, että kukaan olisi laittanut vielä naksuja kuppiin.  Ei kai voi olla mahdollista, että Frodo olisi löytänyt raksuja jostain? Korvat suurina ja kysyvä katse kertovat sen ajatukset 😅

Taustalla uusia tyynyjä, joita  olen ommellut kankaasta, jota jäi keittiön tuolien päälystämisestä aikoinaan.  Vetoketjut ovat jäänteitä kirpputorilta, tai raksittu muista tekstiileistä.  Sisätyynyjä olen ostanut valmiina.   

Nämä vanhat Ottobre -lehdet ovat olleet kovassa käytössä eri aikakausina.  Niistä löytyy kivoja perusohjeita ja vähän erilaisempiakin.  

Työkaverilta saaduista kankaista ompelin Tytölle pöksyjä.  Kaavan piirtäminen on hitain homma.  Sen jälkeen voi leikata useammat housut. Yhdet ommeltuaan on helppo ommella useammat rutiinilla. 

Jatkan tuota aiempaa kermapullatestailua.  Tämä Kymen Wienerin kermapulla on hyvin kermainen ja pääsee top -kakkoseen. Kerma näyttää vähän vaaleanpunaiselta, eli jollain maustettua.  Galette valahtaa nyt siis kolmannelle sijalle Riitan Herkun pitäessä kärkisijaa. 

Merrillä on ollut jo jonkin aikaa tunne, että joku katselee..... 

Kaikesta huolimatta tästä jutusta jäi puuttumaan tuo kärpänen.  Kaikenlaista muuta höpinää kyllä oli. Jos kärpänen kuitenkin oli, niin Frodo on sen varmasti päästänyt päiviltä. 

Ajankääntö.  Se vaan jaksaa puhuttaa.  En ole huomannut sen vaikuttaneen heräämisiin tai nukkumaanmenoaikoihin. Päivät tuntuvat silti jotenkin pidentyneen ylipitkiksi.  Onko se tuo pidempi hämärän ja pimeän aika?  Eilinen iltavuorokin tuntui ihan maratonilta, kuin loppupäätä ei olisi ollut olemassakaan.  Tänä aamuna Merri herätteli minua 6 lähtien ainakin 7 kertaa. Se yritti vaikka mitä päällä makaamisesta, leuan tassuttelusta (lievällä kynsivivahduksella), tarpomista peiton päällä (joka on juuri ja juuri käden ihorajalla), kaivamista kynsien kanssa peiton alta ympäriinsä, sekä lopulta asettumalla makaamaan takapuoli leukaani vasten.  Olisiko kissan sisäinen kello häiriintynyt kellon kääntelystä?  Se on ihan mahdollista.  Merrin ruokakellokin on erittäin tarkka. 

Mitä sinun kellosi sanoo? Onko hiljakseen, vai tikittääkö pään sisällä kesäaika?

Syyspäivien iloja

 Kävin pyytämässä Arttua lenkille. Se oli sille ihan ok. Niin ok, että se meinasi hypätä turkistaan ulos 😅 Onkin kulunut jo aikaa, kun viimeksi kävimme lenkillä.  Suuntasimme heti luontopolulle, joka kulkee Kymijoen rantaa.  Äiti sanoo, että Arttu ei hänen kanssaan suostu lähtemään mihinkään  poluille.  Tämä on siis vain minun ja Artun välinen juttu 😉

Raikas syysilma ja luonto luovat mielenrauhaa.  Alla olevat koivut sopisivat Repolaisen bingoon, jos sanoina olisi käyrä ja suora.  Hassua, miten jotkut asiat jäävät mieleen kummittelemaan. Elämä on yhtä bingoa! 😂

Maamerkit on tutkittava.  Karvaiset kaverit ovat käyneet merkkaamassa reittiä. 

Tätä kelluvaa palleroa ihmettelin niin, että piti ottaa kuva, jota pääsi suurentamaan. En silti tiedä, mikä se on.  Ehkä joku katiskan merkki?  Mitään venettä ei ollut, mutta tämän saisi ehkä oirittua jollain pitkällä kepillä maalle. Mysteeripallero! 

Jotain ääniä....?  

Artun turkki on kasvanut taas aika pitkäksi. Sillä on kuulemma ensi viikolla koiraparturiaika. 

Tästä tuli jostain syystä mieleen Pocahontas ja viisas puu. Ilmestyyköhän tuohon kasvot, jos laulaa oikeaa sävelmää? 

Ennen kuvan ottamista lensin pehvalleni rinteeseen. Arttu tuli katsomaan, mitä oikein puuhaan.  Sen mielestä puhelimen kanssa räpeltäminen kesken lenkkeilyä ei ole turvallista. 

Arttu on pieni koira, mutta voimaa siinä on kuin pienessä kylässä.   Huutelin sitä kääntymään, että saan kasvokuvan. Se luuli, että en jaksa enää jatkaa matkaa, vaan käännytään kotiin.  Ei käännytty. Vähän yli 5 kilometriä oli edestakainen matkamme.  Minulla alkoivat jalat väsyä jo paljon ennen Arttua (jolla jalat eivät tuntuneet väsyvän ollenkaan). 

Tämä joen ylle kaatunut puu  saa näköjään olla paikoillaan vaikka kuinka kauan. Ei ole pudonnut jokeen kuitenkaan.  Tulee muistikuva ajasta, jolloin joella uitettiin tukkeja. Niitä näkyi vielä minun lapsuudessani. 

Parit pikkusukat ovat vihdoin valmistuneet. Vaaleat valmistuivat oikeastaan jo mökillä jämäilyprojektina. Halusin punaiset samaan  kuvaan.  Ne olivatkin niin suuritöiset, että tein niitä monta kuukautta reissuneuleena 😂 

Punaiset ovat ihan rehelliset junasukat, lankana Novitan Venla, jota kului 26grammaa.  Pohjan pituus 10,5cm.  11 silmukkaa/ 2,5 puikko. 

Vaaleat ovat kai sitten epärehelliset junasukat, koska vähän mukaelevat niiden muotoa.   Niissä on vahvistettu kantapää. Pohjan pituus 12cm. Nimettömiä lankoja kului 28 grammaa. 3 puikoilla. 

Artun moikkaamisreissulla vaihdoin äidille uudet verhot, joihin hän oli ommellut jo ylä- ja alasaumat valmiiksi.  En ole ennen nähnyt tuollaisia verhoja, jotka eivät rypisty ollenkaan. Niissä on kuulemma paljon polyesteriä.  Pesaisin myös ikkunat ulkoa ja sisältä.  Ulkoa pääsin pesemään ne ikkunoita avaamatta.

Ensi yönä sitten kellonkääntö. Nyt on juuri sopiva aika mennä aamuvuoroon, kun saa nukkua tunnin kauemmin 😉

Synttärit!

 Tämä isokorvainen Frodo -kisuli täyttää tänään 4 vuotta 💖 Sen kunniaksi pieni kuvakavalkadi.

Frodo ei edelleenkään tule itse syliin ja viihtyy muutenkin sylissä vain vähän aikaa, vaikka tykkää silityksistä ja rapsutuksista.  Mikäli se on jossain laatikossa tai vastaavassa, sen voi ottaa syliin, eikä se lähde pois ollenkaan. 

Frodo nukkuu harvakseltaan meidän kanssa. Sänky on kai enimmäkseen Merrin valtakuntaa. Jos Frodo kuitenkin päättää tulla, niin se käy mitä luultavammin juuri siihen, missä Merri on, ja Merri joutuu väistämään. 

Tämä on paras kuva aikoihin!   Varmaan se on jo täällä blogissakin ollut, mutta laitan uudelleen.  Frodon ilme ja katse ovat usein vähän surullisen näköisiä, mutta vastapainoksi on sitten tämä ilme. 

Kynsiesittely.  Frodon lempipaikka kiipeilypuussa. Tuolta alapuolelta voi vähän rapsutella, jos uskaltaa.... 😂 ainakin pitää olla nopeat refleksit rapsuttelijalla. 

"Kasvaisinpa joskus noin isoksi ja komeaksi, kuin Merri!".

Frodo on viime aikoina riskistynyt, mutta on silti vähän pienempi, kuin Merri. 

Miksi laatikko ei liiku??  Tulkaa ihmeessä kantamaan! 

Merri on ollut alusta asti Frodon idoli. Se takertui Merriin liiankin kanssa.  Tämä asetelma jatkuu tavallaan edelleen. Frodo juoksuttaa Merriä pitkin taloa. Merri ei halua näyttää sille kaapin paikkaa. Ehkä Frodo ei edes uskoisi.  

Onnea, terveyttä ja pitkää ikää 4 -vuotiaalle Frodolle! 

Pitsillä pituutta

Kissamaista aamupalaseuraa!  Parhaat kuvat saa otettua sattumalta, kuten tämä alla oleva 😀😹

Olin jemmannut tämän vähän lyhyeksi muuttuneen T -paidan odottelemaan jonkinlaista tuunausta.  Sittemmin olin myös ommellut siihen leveähelmaisesta paidasta pidennetyn helman, joka ei ollut hyvä. 

Tykkään kuitenkin paidan väristä ja kauluksen mallista. 

Irrotin aiemmin ompelemani helman pois. Tilalle virkkasin jämälangoista pitsin. Etsiskelin pitkään sopivaa väriyhdistelmää ja tämä oli hyvä.  Purin langan aiemmin virkkaamastani jostain-mistä-en-tiedä-mikä-se-oli-olevinaan. 

Löysin sopivan yksinkertaisen pitsimallin vanhasta Burda special liitteestä.  Reunaan virkkasin vielä kiinteitä silmukoita ja pienen nirkon kärkiin.  

Olin ajatellut ommella pitsin paitaan käsin, mutta siitä ei tullut siistiä. Kokeilin ompelukonetta, joka oli hyvä ratkaisu.  Paidassa on nyt kivasti lisäpituutta ja se tulee takaisin käyttööni.  Ajattelin, että olisin tehnyt tuolla langalla vielä jonkin lisäkoristeen kauluksen lähelle, mutta minusta tämä on kiva nyt ihan näin vaan.  Olen joskus vuosia sitten tehnyt vastaavan kahteen muuhun T -paitaan. 

Vanhaa Novitan Tennessee -lankaa kului 43 grammaa.

Nyt, kun olen esitellyt tuon juuri silitetyn, erittäin kurttuiselta näyttävän paidan, näytän uuden matkasilitysrautani.  Kodinhoitohuone on alakerrassa silitysrautoineen. Käsityöjuttuni ovat nk ullakkokerroksessa. En millään viitsi mennä silittämään mitään saumoja kesken ompelun.  Ostin ylös pienen raudan ompelua varten. 

Alakerran silitystuokio on Merrille mieleen.  Tässä se tutkii tilannetta vähän matkan päästä, mutta välillä se yrittää väkisin laudalle, tai syliin kesken homman.  Silittäminen on kissan heikkous? 

Heikunkeikun taas teille kaikille!