Aiempi Merrin ja Samin asetelma, jossa kutsutaan painimaan, on muuttunut vähän toisenlaiseksi. Nyt Sam on altavastaajana ja Frodo miettii, mikä olisi seuraava siirto.
Nyt, kun saman katon alla asustelee väliaikaisesti toinenkin käsityöihminen, syntyy valmista kaksin verroin 😊 Nekku -tytär virkkasi itselleen jälleen uuden topin. Tähän ei ole ohjetta, vaan se on sovellettu aiemmasta topista. Lanka on Novitan Kaislaa.
Toppi takaa. Virkkaaminen on Nekulle mieluisampaa, kuin neulominen.
Aiempi vihreä ötökkä sai kaverin sinisestä dinosta. Siihen löytyi ohje Etsystä (ei ole tarkempaa tietoa). Silläkään ei ole vielä nimeä. Lanka on samaa, kuin vihreässä (jota en myöskään nyt muista...).
Takaa kuvattuna näkyy myös häntä. Nämä kaverit ovat niin vastasyntyneitä että ovat vielä aika veteliä. Niskaa eivät jaksa itse kannatella. Varmasti vuoden kuluttua on jo parempi tilanne ja ovat jo ehkä oppineet konttaamaankin, ehkä jopa seisomaan omin jaloin 🤔
Maia tuo tähän juttuun lisää tyttöenergiaa, vaikka erheellisesti näyttääkin siltä, että sen energiat ovat tällä hetkellä aika vähäiset. Äskettäin se osoitti taas vikkelyytensä, kun unohdin hetkeksi kodinhoitohuoneen oven auki. Siellä on siis muutama kukka evakossa. Maia huomaa kukat jo toisesta huoneesta, vaikka ei olisi vielä näköyhteyttäkään 🤣 Sen että selän käänsin, niin se oli jo haistelemassa pöydällä olevaa vehkaa. Merri vielä siinä vieressä yllyttämässä, tai ehkä se oli hätistämässä Maiaa pois pahanteosta. Merriä eivät kukat kiinnosta.
Maia esittelee vielä lopuksi Nekun neulomia nilkkasukkia. Täällä on siis harjoiteltu sukkien neulomista. Lanka on Kesä Nallea. Tässä iässä taitaa monelle tulla mieleen, että niitä sukkia voisi sittenkin vielä kokeilla neuloa, vaikka se homma olikin koulussa aika syvältä.
Meillä oli viime lauantaina orkesterin 120 -vuotisjuhlakonsertti. Soittajia oli yli 30. Sellaisessa joukossa on hienoa istua ja hoitaa oma osuutensa. Soitimme mm. Heino Kasken Preludin, Sven Dufvan, Let me entertain you, Time to say goodbye, Majakkasaari, Arsenal, McArthur`s Park.
Käsittämätöntä, miten huono muisti minulla on 🫣 En pääse nyt näitä mistään tarkistamaan, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin lisään loput ohjelmasta tähän myöhemmin.
Konsertti oli myös kapellimestarimme jäähyväiskonsertti. Hän on ollut taiteellisena johtajanamme nyt 15 vuotta ja halajaa muille teille. Vielä on epäselvää, kuka tulee olemaan seuraava kapellimestarimme. Toivon yhtä hyvää ja tarkkaa työtä uudeltakin johtajalta. Soittajia ei pidä päästää liian helpolla 😊
Pihalla olen saanut tehtyä vähän kukkapenkkihommia ja pensaan siistimistä mikä ilahduttaa mieltä. Lämpö on ollut mukava. Vielä vähän lisää, mutta sitten riittää. Mitään hellettä en edes odottele.
Mukavaa päivää juuri Sinulle!
Mainioita nuo kissojen painihommat mietintätaukoineen. Siinä on strategioiden miettiminen selvästi menossa. Vähän kuin shakkia.
VastaaPoistaNekku on mielettömän taitava virkkaaja! Tuosta vain syntyy mitä vain, ihania nuo hahmotkin! Todella söpöt.
Maia on niin mainio :-D Näyttää epäilyttävän liikkumattomalta, mutta annas, kun ovi viherkasvihuoneeseen avautuu, niin salamaksi muuttuu :-D Ihana tuo superkarvainen käpälä <3 Hän ei villasukkia kaipaa!
Kumma juttu tosiaan, kun koulussa kässä ei ollut yhtään kivaa, silti aloitin oman neulomisharrastuksen jo teininä ja sillä tiellä olenkin ollut sittemmin. Kun saa itse päättää, on kaikki paljon kivempaa.
Osaavat sentään miettiä ennen ottelua. Siinä se viisaus piilee. Ihmistenkin pitäisi oppia.
PoistaMukava on vierestä seurailla, kun lapselta löytyy luovuutta kokeilla käsityöjuttuja. Kantapään kautta se on moni asia opittava ja miksei käsityötkin 😊 Koulussa oli ihan liikaa sääntöjä. Ne pitää päästä kiertämään, että voi todeta niiden ehkä olevankin oikeilla jäljillä.
Maia elää niin omissa sfääreissään 😻 Töpötassut ovat söpöt.
Mukavaa elämää sinulla kissojen ja pehmojen kanssa. Soittaminen on varmaan myös mukavaa. En tiedä, kun en ole ikinä mitään soittanut. Hieno tuo virkattu liivi.
VastaaPoistaVilkasta kissaelämää. Saas nähdä miten kämppä tuntuu tyhjältä, kun jossain vaiheessa Maia ja Sam muuttavat pois. Luulen että Merri ainakin huokaisee helpotuksesta vaikka se ei sitä suoraan sanoisikaan 😊
PoistaSoittaminen on sydämen asia, kuten moni muukin asia elämässä.
Toppi on hieno ja pehmolelut järjettömän suloisia! Samoin kuvat kissoista. Sen verran, mitä olen piipahtanut ulkona, niin siellä on ollut aika kylmä tuuli. Hyvä syy pysyä sisällä, kun silmä ei saisi joutua tuulelle alttiiksi. Toivottavasti saatte mieluisen ja pätevän uuden kapellimestarin! Se on tärkeää. Aurinkoista alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaNoissa pehmoissa on ihan valtavan pehmeää lankaa. Se tekee pehmoista sellaisia pöperöisiä palleroita.
PoistaÄsken kävin tuttavan kanssa kahvittelemassa. Ei tarettu ulkona kauaa istuskella, kun oli viileä tuuli paisteesta huolimatta.
Teidän kisut ovat ihania! Hyvin kaunis tuo tyttäresi virkkaama toppi ja katseen kääntävä ilman muuta kuten nuo hänen kauniit tatuoinnit myös. Tyttäresi on saanut sinulta erityisen ihania vaikutteita käsitöihin ja se on tärkeää - koulussa ei kohdalle satu aina kannustavaa opettajaa. Teillä oli varmasti hieno konsertti!
VastaaPoistaMummon äiti ei kuulemma ollut kovin innokas käsityöntekijä, mutta mummo oli, samoin on äitini, nyt minä ja tytärkin. Jonkinlaista luovaa ajattelua nuo käsityöt vaativat, vaikka ohjeesta seuraisikin. Koulussa oli jotenkin liian kireää siinä mielessä, että homma saattoi mennä pieleen, vaikka se omasta mielestä oli ihan ok. Jännitys sai aikaan sen, että homma meni ihan varmasti pieleen. Ei uskaltanut tehdä omia päätöksiä, kun piti aina varmistaa kaikki opelta.
PoistaTeillä on siellä oikea kässypiiri - yhdessä on kiva tehdä!
VastaaPoistaMuistan myös kouluaikaisen pakolliset villasukkatekeleeni. Erityisen vastenmieliseksi homman teki langan väri, tummanruskea, jota silloin inhosin (eikä niin tumma ole edelleenkään mieleeni, vaikka nykyisin ruskeasta pidänkin). Toinen kammotus oli neulekoneella tehdyt sukat - raidalliset, ketunruskeaa ja valkoista - kumpikaan ei ole suosikkivärini, edelleenkään ja neulekoneella sukista tuli mielestäni "kulmikkaat". Kauhukokemuksista huolimatta villasukkailu on NYKYISIN kivaa - koulukässyn ja ekan sukkaparin välillä ehti kuitenkin vierähtää 15 vuotta...
Nalle kesässä on kivat värit, kaunis pintakuviointi.
KesäNallessa on vähä röpelöinen tuntuma, pintaa elävöittävä.
PoistaKirkkaat ja pirteät värit varmaan houkuttelisivat kouluneuleissa jatkamaan neulomista. Nykyään ei kai sukkia tai lapasia koulussa enää neulotakaan? Joku taisi joskus aiemmin näin mainita?
Hyvä vain, että kissat ovat vuoroin vieraissa. Säilyy tasapaino. Onpa teillä kunnon harrastajaporukka paikalla, kivoja asusteita tulee ihan liukuhihnalta. T Saukkis
VastaaPoistaHyvin tämä kissaporukka kyllä pärjäilee yhdessä. Mitään oikeita tappeluita ei tule. Kaikille on tilaa kulkea ja toimia. Välillä tulee jollekin hepulia, pääosin Frodolle 😜
PoistaMinä vähän kyllästyin sukkaneuleisiin ja aloin neulomaan tyynyä. Sen valmistumista saa odotella vähän pitempään.
Nekku on taitava virkkaaja. Ei ole omena puusta kauas pudonnut. Kaksin "kässääminen" on mukavaa.
VastaaPoistaMaia hallitsee keskittymisen, tai ainakin se osaa uskottavasti näyttää keskittyneeltä. Kissojen kyky siirtyä tilanteesta toiseen sekunnissa on ihailtavaa ja yllättävää. Kunpa itsekin hallitsisi saman.
Virkkaamalla näyttää syntyvän kaikenlaista, johon oma kärsivällisyyteni ei ollenkaan riittäisi. Täällä voi nyt vertailla miten sinun työsi etenee? Entä mihin minä olen nyt päässyt? 😊
PoistaMaia näyttää useimmiten siltä, kuin se eläisi jossain toisessa maailmassa. jotain sen pienessä päässä pyörii 😜
Nopeaa toimintaa Maialta! Se on heti käytettävä tilaisuus hyväkseen, jos sellainen avautuu. 🤭
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että omena ei ole teidän perheessä kauas puusta pudonnut. Hienoja käsitöitä tekee tyttäresikin. 😍 Saanko udella, minkä ikäinen hän on? Minä havahduin kutomaan sukkia ehkä vasta joskus nelikymppisenä. Havahtuminen oli pakon sanelema, kun sukankutojat olivat siirtyneet taivaallisen kutomapiiriin, ja kaikki sukkani alkoivat olla reikiä täynnä.
Maian normaali olemus hämää. Toinen juttu on se, että kun ulko-ovi aukeaa syystä tai toisesta, on Maia heti tunkemassa väliin.
PoistaSanoisitko, että omena on pudonnut suorastaan puun alle? 😁 Ikää on vähän alle kolmekymppiä. Jäin miettimään, milloin itse vetäisin sukkaneuloksen esille. Ehkä minäkin olin vähän vanhempi. Kaikkea muuta kyllä tuli tehtyä, mutta ei sukkia. Aloin bloggailemaan 2007 ja silloin taisin väkertää jonkinlaiset sukat, jotka muuten menivät aika pieleen. Taivaallinen kutomapiiri kuulostaa hienolta! Meillä soittamassa sanotaan ihmisten siirtyneen taivaalliseen soittokuntaan.
Kivoja käsitöitä! Nuo pehmo-otukset on söpöjä ja näyttää tosi pehmeiltä. Laitatko niistä kuvan sitten kun ovat oppineet konttaamaan. Onneksi Nekku on kiinnostunut virkkaamisesta, niin ei kuulu niin kovaa puikkojen kilinää, kun toinen neuloo ja toinen virkkaa. Yhteiset käsityö hetket on varmaan mukavia ja niistä jää kodikkaita muistoja
VastaaPoistaAloitamme konttausharjoitukset saman tien. Varmasti tulee taltioitua koko kehityskaari 😂 Merri lupasi opettaa neljällä tassulla kävelyä.
PoistaHyvä huomio tuo äänekkyys. Aika hiljaista on. Vain telkussa pyörii äänekkäitä murhanhimoisia otuksia. Hyvin kodikasta.
Vai sellainen vikkelä kukkaistyttö se Maia on... hih...
VastaaPoistaLankavalinta erinomainen pehmoihin - ihanan ilmeikkäitä myös...
Kukkaistyttö! Erittäin hyvä ! 🌷😻
PoistaMinäkin ihailen noita pehmojen muotoja ja ilmeikkyyttä.
Jäähyväiskonsertti kuulosti hienolta, mutta haikealta samalla. Olet ilmeisesti ollut siinä mukana pitkään ? Toivotaan topakkaa seuraajaa !
VastaaPoistaNekun toppi on juuri sellainen joka vaatii tuollaisen nuoren ja timmin käyttäjän ! Hienoa että käsityöinnostus on tarttunut häneenkin ja että löytää sellaisia itselle sopivia ja kiinnostavia juttuja. Sukkia ehtii myöhemminkin :-).
En voi sanoa olevani alkuperäisjäsen, mutta yli kymmenen vuotta kuitenkin. Soitin aiemmin toisessa orkesterissa, nyttemmin näissä molemmissa. 9 vuotiaana olen aloittanut toisessa orkesterissa.
PoistaSanoppa muuta! Ihan syystä minä en esittele tätä toppia 😂 Parasta käsitöiden tekemisessä on luovuuden purkaminen tekemiseen, on se sitten mitä tahansa. Samanhenkisten ihmisten kanssa oleilu lisää innostusta.
"Törmäsin" töissä yhteen erityisen innokkaaseen neulojaan. Nykyisin hän ei enää neulo. Hän kuitenkin kertoi valmiiden sukkien laatikoista, joita häneltä löytyy useammasta kaapista. Siis laatikoista! Niin kun kuinka paljon niitä sukkia sitten oikein saattaa olla niissä laatikoissa!? Taitaa meikäläinenkin olla menossa tätä tilannetta kohti, mikäli elinvuosia vielä riittää 😜
heh-heh... pakko puuttua toisten keskusteluun.... Älä vaan kysy kuinka monessa laatikossa mulla on sukkia...
PoistaJa periaatteessa käytänkin melkein kaikkia, vaikka jos systemaattisesti vaihtaisin sukkia joka päivä, enkä saisi laittaa samoja ennenkuin on kaikki olleet päivän jalassa - niin menisi yli 2kk....
Mutta tiedätkin... se on hiipunut... silti voin laulella yhä, et: "Mul on levottomat kädet, levottomat kädet.... vai miten se menikään.... sulla riittää siellä neuloosin oireisiin hoitoa vielä kymmeniksi vuosiksi... pikkuväki kaipaa muutakin kuin sukkia ja joka vuosi eri koossa, ihme tyyppejä... hih... iloa mieluiseen tekemiseen - se on parasta!
Hih! eka kuva on niin mainio "toinen niin kuin luovuttaa ja Frodo miettii hyökkäänkö"
VastaaPoistaTyttäresi on myös taitava käsityön tekijä.
Eilen hypistelin kaapissa myös virkkuukoukkuja, voisi jotain virkata jos nuo kelit nyt viilenevät
mitä on nyt luvattu säätiedoissa.
Varmasti on ollut juhlallinen soitto konsertti ja upeaa omata arvokas soittotaito.
Mukavia puuhia sinne viikkoosi!
Kuva on minusta hauska myös siksi, että kuvasin vasta äskettäin vastaavan tilanteen Merrin ja Samin välillä. Tällä hetkellä Sam juoksee edellä ja Frodo juoksee perässä ympäri kämppää 🫣😜 Frodolle o iskenyt taas villitys.
PoistaVirkkaaminen on vaihteeksi ihan kivaa. Siinä tulee usein käytettyä myös kesäisempiä lankoja.