Tämä on minusta niin veikeä kuva Merristä 😅 . Frodon kanssa voi olla lähekkäin, jos Frodo on "paketissa".
Sam vaistoaa, että jotain outoa on nyt tekeillä... Voisitko Merri kertoa, missä Frodo on?
Ahaa! Nyt alkaa hiljalleen selvitä!
Raidallinen oli nopeaa neulottavaa. Pohkeen kohdalla tajusin, että uusi sukka on kapeampi, kuin tuo ensimmäinen. Yleensä teen kahta sukkaa yhtä aikaa, mutta näitä aloittaessa ei ollut käytettävissä, kuin yhdet puikot. Harmitti, kun huomasin tuon selkeän virheen noin myöhäisessä vaiheessa. Koska lankaa oli, päätin tehdä kummallekin sukalle uuden parin. Homma venyi taas useita kuukausia.
Odottavan aika on pitkää, tuumii Sam.
Valmistumisen odottelu oli minustakin väsyttävää ja päätin lopultakin viritellä varastokopista löytyneen riippukeinun päiväunia varten. Ehdin kantaa jo kaikki peitot ja tyynynkin kyytiin. Ensimmäinen istuutuminen ei kipannut minua, kuten pelkäsin. Toisaalta koko pohja repesi ja minä olin jälleen koppakuoriaisena tuolla maassa (en ihan kuntassa, kuten Vanha Rouva varmaan taas epäilee). Vähän aikaa makasin siinä ja kuulostelin, että sattuiko? Ei sattunut 😂 Tarinan opetus: Mikäli riippukeinu on 20 vuotta vanha, tai enemmänkin, ei kannata laittaa siihen yli kilon painoista oliota makaamaan.
Koska olin niin kovasti halunnut nukkua päiväunet ulkona, nukuin ne sitten tuossa saunan jakkaran päällä 😂 Olihan se kova, mutta ihme kyllä todellakin nukahdin!
Sukat valmistuivat lopultakin. Pienestä oli enää kiinni. Nämä ovat kokoa 41-42. Tein kerrankin isoa kokoa, kun kaikki jemmassa olevat sukat ovat lähinnä omaa kokoani.
Lanka on 7 -veljestä (joku meriaiheinen). Pidemmissä painoa 208 grammaa ja lyhyemmissä 173 grammaa.
Oli jo aikakin saada jotain valmiiksi. Kesäkuussa ei lankaa kulunut lainkaan ja heinäkuussakin vain 83 grammaa. Nämä sukat ovat tämän kuukauden ensimmäiset langankulut. En tarkoita, että olisi pitänyt urakoida jotain. Ihmettelen vain, miten olen neulonut niin vähän, kun se kuitenkin on niin mukavaa hommaa.
Maia on niin väsynyt, että sitä eivät poikien jutut kiinnosta. Samaistun Maian olotilaan.
Hiljaa hyvä tulee!
Ottaako sinua Merri tuo Frodo edelleen välillä päähän? Minusta Max on välillä tosi ärsyttävä ja se ei ehkä koskaan lopu - Pepsi
VastaaPoista;D Kyllä se niin tuppaa olemaan. Niin monta kertaa olen saanut kärsiä, kun homma on yht´äkkiä kääntynyt painiksi. Viime yönä sain väistää sängystäkin keskellä yötä, kun Frodo päätti haluta paikkani... t: Merri
PoistaOnpa ihania juttuja! No sinun mätkähtämisesi maahan kyllä ei. Onneksi ei sattunut!
VastaaPoistaJa viimein kun sait sen riippumaton laitettua... höh. Minulle muuten kävi samoin, kun joskus kesä–heinäkuun vaihteessa, vai koska olikaan, riippumaton laitoin. Toisen pään köysi olikin hapertunut ja meni poikki. Mätkähdin maahan selälleni, onneksi ei ollut kiveä alla. Peffaan tuli kyllä mojova mustelma. Minulla oli sentään ehjä riippumatto alla vaimentamassa iskua ;-)
Aivan ihana ilme Merrillä ekassa kuvassa! Niin veikeä poika. Sam on myös aivan ihana, hihityttävän hassuja kissoja kaikki.
Hieno sukkarivistö, onnittelut puuduttavan projektin saattamisesta päätökseen! Joskus neulontajutut ovat ikuisuusprojekteja.
Sinun riippumatostasi sain vihdoinkin kimmokkeen viritellä omani puiden väliin. Olisi pitänyt ehkä aavistaa jotain maton iästä johtuen... laitoin päät varta vasten aika korkealle, kun epäilin verkon olevan turhan joustava. Putosin siis korkeammalta, kuin olisi ollut tarpeen.
PoistaFrodo oli peiton alla vaarattoman oloinen, mutta sivusilmällä piti kuitenkin pitää silmällä mitä siellä takana tapahtuu ;)
Onneksi sinulla oli reilusti raitalankaa. Mieluummin sitä neuloo toisen sukkaparin kuin yhden varren uudelleen! Niin minäkin olen joskus tehnyt, jos lankaa on riittänyt. Ensimmäinen kuva on Merristä tosi veikeä. Terassin penkki oli luotettavampi ettonepaikka kuin se onneton riippumatto (nyk riekale) Maia tietää, mikä on tärkeää. Eikä tärkeää ole mikään ylenpalttinen tohottaminen. T Saukkis
VastaaPoistaYhtä pitkiä varsia en kuitenkaan näihin kakkosversioihin viitsinyt tehdä. Jotkut langat tuntuvat riittävän aina vaan. Loput menevät varmaan lopulta perinnöksi.
PoistaNykyinen riekale päätyi kaatopaikalle ;D Pitäisi ostaa uusi vähän ehjempi versio. Ehkä joku DeLuxe malli, jossa on pehmusteet valmiina ja raput olisi myös hyvä olla.
Minä olen niin herkkä nukahtamaan, että omastakin epäuskosta huolimatta onnistuin vetäisemään ne ettoset tuossa kovalla, kapealla penkillä ;D
Ihanat ilmeet kissoilla, ovat kyllä suloisia. Hupsista sentään. onneksi ei sattunut! Kivat raitasukat, sait valmiiksi!
VastaaPoistaKeikausta osasin ennakoida, mutta en romahdusta ;) Ei tuo maa kovin pehmeä ollut, mutta onneksi ei sattunut. Pitää ensi kerralla laittaa ne pehmusteet sinne riippumaton ALLE. Ihan vaan varmuuden vuoksi.
PoistaNiin sitä oppii, kun tulee noita opetustapahtumia, onneksi ei kivuliaita!
VastaaPoistaElämä opettaa, usein kantapään kautta ;) Aavisteluista huolimatta ihminen on niin epäuskoinen, että pitää yrittää toisten tai omasta varoittelusta huolimatta.
PoistaAuts - keinun alle maastoutuminen ei varmaan ollut yhtä pehmeä kosketus maankamaraan kuin kunttaan laskeutuminen. Sen neuvon annan, että älä ainakaan puihin ala kiipeillä, sillä niistä maastoutuminen voi todellakin tuntua persiissä ;) Äläkä mene järveen makoilemaan. Etsi joku pehmeä paikka - sänky, kenties? Ja kissat kainaloon, jotta on lämmin olla.
VastaaPoistaEi ollut ei, joskaan ei ollut teräviä rautatankoja lähistöllä. Nahka pysyi paikoillaan. Puihin en olekaan pitkään aikaan kiipeillyt! Penskana harrastettiin sitä ihan urakalla. Ihme, että ei käynyt mitään. Uimapatjoillakin kelluttiin järvellä monet kerrat. Nyt se tuntuu jotenkin vastenmieliseltä ajatukselta. Ikä ja koko ovat vähän erilaiset, kuin lapsena. Voisi alkaa huhut leviämään.
PoistaHeti tuli riippikeinu kuvasta mieleen , että Touhulassa on ollut sellainen ainakin viisi vuotta pussissa ripustusta vaille. No ehkä ensi kesänä sitten saan sen viriteltyä :-)).
VastaaPoistaOnneksi selvisit putoamisesta lähes säikähdyksellä !
Tuo "neuloosi" taitaa olla sellainen tauti, että se välillä vähän antaa lepotaukoja ja sitten taas mennään senkin edestä. Koskelossa on minulla ollut monen monta vuotta sukan kudin puolivälissä korissa odottamassa ....jotain impulssia :-) ja ohitan sen tekemisen sujuvasti ja tartun vain virkkaamaan isoäidin neliöitä. Outoa, mutta sallittua :-).
Ja niinhän ne kissatkin tekee justiinsa sitä mikä huvittaa....otetaan niistä oppia !
5 vuotta... sekin on jo vähän marinoitunut.. suosittelen testi-istuntaa ennen viritystä :) Jaa, mutta mitenkäs testaat, jos ei ole asennettu paikoilleen. Siinäpä ongelma. Pitäisiköhän tänään lähteä riippukeinuostoksille?
Poistakiviähän tuossa minulla oli alla, mutta onneksi ei osunut kriittisiin kohtiin. Murheeni oli kuitenkin sellaista sorttia, että kiipeävätkö lähellä olevat muurahaiset riippukeinuun ;D
Jonkin asian valmistuminen on aina iloinen asia, on se sitten käsityö tai.. vaikka siivoaminen. Tänään tavoitteeni on edetä imurin kanssa edes rappukäytävän verran.
Hyvä, ettet satuttanut riippukeinusta maahan mätkähtäessäsi. Olisihan siinä ollut kiva ottaa päivätorkut.
VastaaPoistaTaidan tänään kaivaa sukkalangat esiin. Monta iltaa olen jo asiaa pähkäillyt. Ajattelin tehdä isän hoivakodin hoitajille joululahjasukat ja yhdelle läksiäissukat. Hyvistä lupauksista huolimatta tuppaan kutomaan sukkia lähinnä oman jalan koon mukaan. Onneksi itselläni on yksi Suomen yleisimpiä jalankokoja. Miesten sukkia tehdessä joudun venyttämään kokoa väkisin, kun mieli tekisi päättää työ jo aiemmin.
Mahdollisuus oli olemassa, kun alla oli kiviä, tosin tasaisesti aseteltuina, että mikään ei ollut varsinaisesti koholla. En halunnut laittaa keinua tuonne metsän puolelle, kun olisin joutunut rämpimään mustikanvarpujen ja sammaleiden seassa. Olisihan se kyllä ollut pehmeämpää.
PoistaHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Useamman päivän meinaamisen jälkeen neulominen tuntuu vielä paremmalta. Paitsi, jos ei oikein tiedä mitä tekisi ja joutuu purkamaan aloitetun, kuten minulle äskettäin kävi. Siinä lopahtaa neulomishalut vähäksi aikaa.
Merri ei olisi halunnut minun kirjoittavan tätä ;D Se tuli syliin kehräilemään :)
Taas niin mainiot kissakuvat.
VastaaPoistaOnneksi et loukannut pahemmin riippukeinusta maahan mätkähtäessäsi. Voin hyvin kuvitella ilmeesi, kun sujahdit keinun pohjasta läpi.
Ällistynyt oli ainakin olotila. Olin varovasti pelännyt, että keinu kippaa, kun olin laittanut sen niin korkealle. Ajattelin narujen venyvän kuitenkin reilusti. Venyivätkin kerralla poikki :)
PoistaVeikeät sukat ja veikeät kissat 🐱😺 Frodo paketissa, hih.
VastaaPoistaMeillä ei ole riippumattoa mutta yksi pussilakana äsken repesi vanhuuttaan pyykissä 🙂
Näitähän sattuu.
Merri ei kovin usein lähesty Frodoa näin leppoisissa merkeissä. Nytkin selvästi on epäluuloinen ja silmäilee takaviistoon ;D
PoistaLakanat tuntuvat kestävän ikuisuuksia, eikä niitä viitsisi heittää pois, jos ovat ihan kunnossa. Meillä on aika reikäisiä versioita, kun Merri tulee usein herättämään ja leipoo siinä peiton päällä.
Suloiset kissat ja komeat sukat! Pitääkin nyt kysyä sinulta asiasta, jota olen aina ihmetellyt: miksi tehdä kahta sukkaa yhtä aikaa? Eikö se ole hankalaa, kun pitää vaihdella koko ajan kahden sukan välillä (itse saattaisin mennä "sekaisin")? Tarvitsee varmaan kahdet samankokoiset puikotkin... 🤭
VastaaPoistaJotkut tekevät ihan kirjaimellisesti kahta sukkaa yhtä aikaa, nk looppaamalla ilmeisesti pyöröpuikoilla? Minulla on kahdet sukkapuikot. Mikään ei ole niin rasittavaa, kun aloittaa uutta sukkaa, kun saa ensimmäisen valmiiksi. Saman toistaminen ei ole kivaa, mutta yhdellä sukalla ei tee mitään. Samaan aikaan tehdyt sukat valmistuvatkin yhtä aikaa.
PoistaLisäksi ilman ohjetta tehdyt sukat saattavat olla eri näköiset, kun lisäykset ja kavennukset ja kantapää eivät osu kohdilleen. Laitan usein puhelimen muistioon yhden sukan ohjetta, jos en tee paria samaan aikaan. Näköjään sekään ei toimi, kun oli jäänyt lisäykset kirjoittamatta ja toisesta sukasta lähti tulemaan kapeampi.
Salapoliisimaisia ilmeitä karvaisilla kavereillasi - heiltä ei jää mikään huomaamatta... kaikilla aisteilla joka tilanteessa, vaikka Sam ja Maia yrittävätkin hämätä rennon letkeillä asennoilla ja tylsistyneillä ilmeillään...
VastaaPoistaSun kissakuviin tulee pakosti mietittyä puhekuplia, hih...
Äkkinäinen kolahdus ja kaikki ovat täydessä valmiustilassa ;D Merri käyttää tuota näennäistä nukahtamistilaa myös koirien tarkkailuun, jos meillä on koiria käymässä. Koirat pysyvät niin sanotusti varpaillaan ;D
PoistaTuli komea rivi raitasukkia. Minulla taisi joskus olla tuota samanväristä seiskaveikkaa. Että oli ärsyttävää; ei meinannut loppua millään.
VastaaPoistaHeinäkuun helteet tekivät ainakin täällä päässä sen, että villalankaa ei tehnyt mieli käsitellä. Ehkä teilläkin oli liian kuuma käsitöille.
Kiitos taas kissakuvista. Kissat ovat sitten älykkäitä eläimiä. Hyvä kissat!
Kissat rulettaa! 😅
PoistaMinulla on tuota lankaa vieläkin. Miksiköhän sitä on tullut hommattua niin paljon ja vielä mitä ilmeisemmin ilman sopivaa tarkoitusta 🤔
Ihania kissakuvia ja hienoja sukkia!
VastaaPoistaKiitos ja kivaa viikonloppua sinulle!
PoistaIhanan värikäs peite kolmessa ekassa kuvassa.
VastaaPoistaKaunista syyskesän viikonloppua!
Kiitos :) Äiti on virkannut peiton jämälangoista tekemällä pitkiä suorakaiteita, jotka on sitten yhdistänyt toisiinsa.
PoistaKivat raita sukat! Jemmassa on hyvä olla monen kokoisia sukkia, tarve voi tulla yllättäin. Ei kai vaan kukaan nähnyt kun riippukeinu meni rikki ja putosit maahan? Eikös se yleensä tarkisteta ensimmäisenä. Aika kovalta näyttää tuo saunan penkki, tuskin siinä kovin makoisia nokosia saa.
VastaaPoistaEipä ollut missään ketään mökillä ollessani, eikä yksinäinen moottorivenekään osunut kohdille 😀
PoistaHankala oli penkkikin. Ihmettelin itsekin, kun siitä sitten heräsin.
Voi sinua Sartsa! En kai vaan ole tartuttanut tätä "sattuu ja tapahtuu" -meininkiä blogien kautta sinuun? Onneksi et satuttanut itseäsi. Pitäisikö sinun niistä jämälangoista siellä mökillä kutoa tyynyjä uuden riippumaton alle laitettavaksi, ihan vain JOS sattuu käymään joku haaveri, niin putoat pehmeälle 😉
VastaaPoistaSukat on tosi nätit ja nopeasti sinä sen "toisen" parin teit. Minun puikot on vieläkin lomalla, ainakin viikon verran. Jotenkin ei nyt kutominen houkuttele yhtään. Ehkä tuolla auringonpaisteellakin on osansa asiassa, meillä ei juurikaan ole satanut tai jos on, niin yöllä.
Rapsutuksia ja silityksiä kaikille ihanuuksille - saat valita itse ketä kaikkia rapsutat ja silität 😛Mukavaa lauantai-iltaa - kohta alkaa urheilu-ilta🏃🥇
Siinäpä olisikin käyttöä jämille ;D Ja tarpeellisia tekosia.
PoistaAi urheiluilta? No pitää sitten alkaa pyöritellä nilkkoja ja ranteita!
Yhden sukan jälkeen parin tekeminen on ärsyttävää, saati sitten 3 uutta sukkaa.
Se on totta; yhden sukan jälkeen parin tekeminen on tylsää, saati sitten kolme sukkaa. Sen takia minäkin olen ruvennut (opetellut) tekemään kahta sukkaa yhtä aikaa. Tai kun mulla on usein monta keskeneräistä työtä niin ei löydykään kaksia samankokoisia puikkoja, niin otan kynän kauniiseen käteen ja kirjoitan ylös miten sen sukan teen.
PoistaSiitä saa sitten muutenkin ohjeen itselle, jos huomaa tehneensä TOSI hyvät sukat 😄 Tai esim. kun teen Mursulle kynsikkäät tai sormikkaat, niin ei tarvi olla joka välissä sovittamassa, kun on ohjeet muistissa edellisistä.
Kovasti juoksevat ja hyppivät Tukholmassa - minun urheilu on kuuntelua ja koetan saada taas lukemattomat blogit luettua.
Minä en hyppimisestä perusta :) Katsoin tallennuksesta Keramiikkakisan loppuhuipennuksen. Aivan mahtavia keramiikkatöitä. Pääsisipä joskus kokeilemaan.
PoistaKeramiikkakisa oli hienoa katseltavaa! Dreijausta haluaisin joskus kokeilla - en varmaan onnistuisi 🫣
PoistaHuomenna alkaa Suuri ompelukisa - sitäkin ollaan odotettu pitkään, jopa Mursu tykkää katsella sitä. Tai en nyt tiedä "jopa", mies joka tykkää tehdä käsillään kaikkea, katselee mielellään kun muut tekevät.
Olen opetellut katsomaan Areenaa ja siellä oli Suuri ompelukisa. Se saattaa olla nyt tuo sama kausi, kuin se, joka alkaa telkusta. Tallensin kyllä tuonkin. Ohjelma on minustakin tosi kiva. Riittävän kauan kun katsoo, alkaa itsestäkin tuntua,että osaisi jotain ommella ;)
Poista