Merrin mökkikesän jokapäiväinen hupi oli mennä käymään rannassa ja laiturilla, nyt kun laiturikin oli tänä kesänä vesillä.
Se ei vettä pelännyt ja oli luottavainen palvelijankin toimintaan.
Laiturilla voi käydä ottamassa aurinkoa ja tehdä vaikka aamupesut.
Pitäisikö hypätä uimaan? Ei sentään! 😹 Tassua piti kyllä käydä kastamassa välillä ja vähän lipaista tuota isoa juomatarjontaa.
Oho! Onko kaloja? Linnutkin huutelivat välillä niin kovaa, että oli syytä vähän kyyristellä piilossa.
Pitäisikö kokeilla vetten päällä kävelyä.... en mene kalojen reviirille.
Nyt on laituri taas poissa. Kiitos pojan kavereineen 💜
Kissat eivät ole olleet mökillä enää viime viikkoina, kun toinen palvelijoista on ollut kotona. Mökkeily ei ole niin kivaa, että autoajelu kiinnostaisi. Ainakaan kissojen mielestä. Frodon mielestä ei miltään kantilta katsottuna. Se ei ole mökkihenkinen 😅
Mökin lankavaraston pienentäminen on jatkunut säärystimien merkeissä. En tiedä, mistä tämä lanka on tullut, joten en tiedä sen nimeäkään. Se vaikuttaa kuitenkin ihan täysvillaiselta. Joukossa oli ajoittain myös nk heinänsäikeitä, vai olkia, mitä siinä lampaan turkissa tai villan säilytystilassa onkaan ollut.
Lankaa kului 145 grammaa, 3,5 puikoilla, 16 silmukkaa/ puikko. Neuloin 5 kerrosta 2 oikein, 2 nurin ja siirryin sitten aina yhdellä silmukalla eteen päin resorin kanssa, toistaen 5 kerroksen rytmiä. Olisin halunnut neuloa koko langan pois, mutta säärystimien pituus alkoi olla jo 45cm, enkä tohtinut jatkaa. Loput täytyy käyttää johonkin pienempään juttuun.
Ja joo, ovat saman pituiset tällä kertaa, vaikka kuva näyttääkin muuta 😅 Edellisten säärystimien kohdalla oli toisin ja jouduin lisäämään pituutta toiseen säärystimeen.
Rannalla hajut ja kaikki muukin on erilaista, kuin kotona.
Mitä löytyy kivien välistä...?
Kalliokiipeilijä tarvitsee aina "turvavaljaat". Tällä kiipeilijällä on varmasti tasapainoisempi ote, kuin jos minä tekisin saman.
Hääviikko huipentuu huomenna. Eilen kävimme jo maistraatissa hääparin kanssa. En ole koskaan ollut todistamassa vastaavaa tilaisuutta. Avioliittoon "julistaminen" tapahtui erittäin nopeasti. Vihkijä lausui kuitenkin perään muutamia kauniita sanoja matkan varrelle. Kyyneliltäkään ei vältytty (ainakaan minun osaltani). Miten ihmisestä voi tullakaan näin kyynelherkkä joka tilanteessa.
Mukavaa viikonloppua juuri Sinulle!