Ajankohtainen mustikka

 Helteestä huolimatta kissat ovat paljon pihalla. Sisällä olisi viileä, mutta ulkona on kivaa!  Frodokin, joka ei viileämmillä ilmoilla ulkoilusta välitä, on aamulla ensimmäisenä jonottamassa pihalle.  

Työkaveri pyysi tulevalle lapsenlapselleen mustikkapipoa. Lapsen odottelunimi on kuulemma Mustikka 💗.  Tein pipon Dropsin ohjeella, mutta jätin alaosan vihreät pilkut pois. Näkemissäni mustikoissa ei ole pilkkuja. Mitenkäs muualla Suomessa?   Minulla ei ollut kotona vauvalankaa oikeassa värissä. Tein pipon Venlasta. Vihreä taitaa olla Violaa. Sen vihreänkirjavuus sopii hyvin tuohon lehdykkään.  Lapsukainen syntyy vasta syssymmällä. Ajattelin, että tällaisen pipon alla on varmasti jonkinlainen pehmeä kypärämyssy, joten ei varmaan haittaa, vaikka pipo ei olekaan vauvamaisen pehmeää.   Kätköistäni löytyi myös Nalle Mustikka -lankaa.  Nimi inspiroi minut neulomaan siitä vielä junasukat ja lapasetkin.  Lankaa kului 22g, 34g ja 27g. 

Tänä vuonna näitä mustikoita syntyy aika paljon! 

Omassa pihassa pensasmustikoiden taimet ovat kasvaneet jo aika isoiksi ja niissäkin näyttää olevan paljon mustikoita tulossa. En ole vielä koskaan kerännyt näistä pakastimeen, vaan ne marjat on popsittu suoraan puskista parempiin suihin.  

Punaiset viinimarjatkin ovat melkein kypsiä. 

Ai että kun tykkään tästä pari vuotta sitten tekemästäni kärhöpenkistä!    Siinä on neljä erilaista kärhöä. Viides on jostain syystä kuollut, vaikka se oli jo aika iso.  

En muista yhtään näiden lajikkeita.  Kiva, kun on montaa eri väriä. Ehkä ostan sen kadonneen tilalle uuden. Se voisi olla vaikka valkoinen lumikärhö. Ainakin te kärhöihmiset olette sitä kehuneet. Se taitaa kukkiakin jo aiemmin kesällä?  Oliko se lumikärhö, vai alppikärhö?

Tämä yksi on ihan superkaunis! 

Viime vuonna istutin tuohon reunaan kaksi tarhasalkoruusua. Kovasti kasvoivat viime vuonnakin ja puskivat nuppua, mutta eivät kukkineet. Nyt on niin isoja nuppuja ja pitkää vartta, että tänä vuonna taitaa tulla kukkaakin.  Nehän kukkivat vain joka toinen vuosi?  Mitenkäs sitten, kuolevatko pois, vai ovatko monivuotisia?

Valkoreunaiset kuunliljat (?) ovat kauniita.

Pari-kolme vuotta sitten istutin tämän toiseen penkkiin riippahernepuun.  Aluksi se näytti aika kituvalta, mutta nyt se on rehevöitynyt helteestä ja kuivuudesta huolimatta. Toisessa päässä penkkiä häämöttää riipparaita ja keskelle jää pallotuijia.  Penkissä on myös pari alppiruusua ja useampaa maanpeittokasvia. Metsämansikka on myös levinnyt ja tuottaa paljon marjoja tänä vuonna.   Kukkapenkkien hoitamiseen en ole kovin innostunut, joten saatatte bongata myös rikkaruohoja 😉

Vakioistutuksiani keväällä on ruusupapu, jota sitten sirottelen sinne sun tänne.  Olen tutustunut siihen jo lapsena, kun kaverini isä istutti näitä aina heidän pihalleen. 

Tässä Leevi -laiskiainen vahtii kasvua. 

Nurmikko on  pitkää, kun en ole viitsinut/ jaksanut helteillä, työpäivien jälkeen sitä ajaa.  Tänä aamuna nurmi oli tosi kasteista kuivuudesta huolimatta.  Päätin, että tänään on nurmikonleikkauspäivä. Varustauduin aurinkorasvalla ja hatulla. Vaatteilla tietysti myös 😆.  Meillä menee nurmikon leikkaamiseen normaalisti noin tunti.  Nyt meni kauemmin, koska nurmi oli niin pitkää. Pidin vähän väliä juomataukoa.   Mietin samalla, että orapihlaja-aitakin pitäisi jo leikata.  Yht´äkkiä muistin, että eihän me leikattu sitä viime vuonnakaan, vaan tilasin leikkaajan.   Viestittelin hänen kanssaan nytkin, mutta ei kuulemma enää tee leikkaushommia. Etsin netistä toisen, joka tulee katsastamaan aidan määrän.  Varmaan järkyttyy ensin tuosta yhden sivun aidasta. Se on vaikka kuinka monta metriä korkea, mutta ei ole meidän puolella.  Emme myöskään ole päässeet uusien asukkaiden kanssa niin pitkälle puheväleissä, että aita olisi tullut puheeksi. Harmittaa, kun se roikkuu yläosastaan meidänkin puolella.  Olen joskus oksaleikkurilla napsinut poikki noita yli tulevia, mutta nyt nekin ovat jo niin korkealla, että en yletä.  Onneksi olemme kärsivällistä väkeä. Joku muu olisi varmaan jo avannut sanaisen arkkunsa.  Toisen uuden naapurin kanssa tarvitsi vain sopia, että kumpikin hoitaa oman puolensa, vaikka sekin aita on naapurin puolella. 

Tänään nautin tästä vapaapäivästä. Olikin aika ankea 6 päivän työputki tuolla helteessä. Viimeiset päivät huipentuivat vielä migreeniin. Siitäkin on hyvä mieli, että se on nyt poissa. 

 

Kesäpäivätoivotukset juuri Sinulle!